HYOL- Ristiriitojen Yhdysvallat. Teksti Historian opettajien julkaisuun Kleioon.

Ristiriitojen Yhdysvallat

Osallistuin Yhdysvaltain ulkoministeriön ja Fulbright-Finland säätiön rahoittamaan Study of the U.S Institutes for Secondary Educators –ohjelmaan kesällä 2018. Opiskelimme viisi viikkoa Yhdysvaltain historiaa, yhteiskuntaa, politiikkaa ja kulttuuria monikulttuurisessa kahdenkymmen opettajan joukossa Amherstissa, Massachusettsissa. Valintaa edeltänyt karsinta oli ollut ankara kotimaassa ja Yhdysvalloissa. Äärimmäisen tiukasti aikataulutettuihin opintoihin kuului luentoja, seminaarikeskusteluja, kohdevierailuja, lukemista ja valtava määrä kohtaamisia sekä keskusteluja. Tutustuimme Massachusettsin lähialueen lukuisten kohteiden lisäksi Bostoniin, New Yorkiin, Salt Lake Cityyn, Las Vegasiin ja Washington D.C:hen.

Yhdysvaltojen historiaa, politiikkaa tai yhteiskuntaa voi selittää vain ymmärtämällä, että kyse on ristiriitojen maasta. Konfliktit, ajoittaiset kompromissit, väittelyt, yksilöllisyys, itsepäinen vapauden vaatimus ja yksilöllisyyden eetos muovaavat maata. Yhdysvallat on äärimmäisyyksien maa, jota muun maailman on ajoittain vaikea ymmärtää. Väestö on globaali kerrostuma eri aikojen siirtolaisvirtoja. ”Manifest destiny”, usko suurempaan kohtaloon, ohjaa ajattelua edelleen. 

Viimeisimmäksi tullut on maahanmuuttaja. Väestöllistä identiteettiä yhdistää tavuviiva: ”Afrikan-American”, ”Moslem-American”, ”Native-American” jne. Identiteetti on jakautunut ja sulautunut: paikasta, yhteisöstä tai kontekstista riippuen yksilö voi erottautua tai sulautua. Siirtolaisaaltoja on monesti seurannut nativismiksi kutsuttu ilmiö. Nativismissa yhdistyvät äärimmäinen rasismi, populismi ja voimakas kansallismielisyys. 

Irlantilaisten maahanmuuttoa seurasivat 1850- ja 1860-lukujen voimakkaat vastareaktiot, 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun maahanmuuttoaaltoon reagoitiin vahvasti kiristämällä siirtolaislainsäädäntöä vuonna 1924. Tällä hetkellä eletään erittäin ankaran nativismin kautta. Trumpin valinnan voidaan katsoa olleen vastareaktio Barack Obaman presidenttikauteen, voimakkaaseen siirtolaisuuteen Latinalaisesta Amerikasta sekä globaalitalouden realiteetteihin.

Yhdysvalloissa ei ole yhtä koulujärjestelmää, eikä yhtä yhtenäistä opetussuunnitelmaa. Jokaisella osavaltiolla on vapaudet järjestää koulutus pitkälti haluamallaan tavalla. Opetussuunnitelmat vaihtelevat osavaltiotasolla keskitetystä, hyvin koulu- ja opettajakohtaisiin järjestelmiin. Yhteistä on varsin laaja testaaminen ja valvonta. Uusliberalismin hengessä verotusta on laskettu, julkisen sektorin rahoitus on vaikeutunut, monessa 

osavaltiossa julkisen sektorin palkat ovat surkeat verrattuna yksityiseen sektoriin. Pätevien ammattilaisten rekrytointi ja opettajan palkalla toimeentulo voivat olla haasteellisia. Laajalti käytössä on julkisella sektorilla lähikouluperiaate ja lähirahoituksen periaate. Oman alueen koululle rahat kerätään saman koulupiirin alueelta usein kiinteistöverotuksen kautta. Historiallisista syistä eri alueet ovat segregoituneet voimakkaasti. Tämä johtaa koulujen voimakkaaseen eriarvoistumiseen rahoitusjärjestelmän kautta. Koulutuksellisesta tasa-arvosta ei voida puhua. Yhdysvalloissa löytyvät koulutukselliset ääripäät.

Nykyisen kehityksen taustalla on voimakas oikeistolaistuminen, joka alkoi vastareaktiona 1960- ja 1970-lukujen liberaalille liikehdinnälle. 1970-luvulla konservatiiviset voimat järjestäytyivät, äärikristilliset piirit politisoituivat, uusliberalistihenkiset yrittäjät alkoivat rahoittaa voimakkaasti oikeistolaisia poliitikkoja. Yhdysvaltoihin syntyi ajatushautomoja. ”Think tank” järjestelmästä tuli vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka saneli suoria politiikkaohjelmia päättäjille. 1990-luvulla syntyivät politisoituneet ”Talk Show” –ohjelmat, joiden miljoonayleisölle esiintyvät supersuositut isännät eivät häpeilleet tuoda esille omia poliittisia kantojaan. Jo 1970-luvulla ajatushautomojen aloittama, julkisen median luotettavuuden kyseenalaistaminen jatkui voimakkaampana, vaihtoehtoisen todellisuuden maailman rakentaminen vahvistui. Agendassa toistuivat: sääntelyn purku, verotuksen tason lasku, yksityistäminen, julkisen sektorin pienentäminen. Laajoja massoja keränneet kristilliset liikkeet esimerkiksi Etelän baptistit vaativat raamatun kirjaimellista tulkintaa, kreationismia, abortin kieltämistä, patriarkaalisuutta. 

Vuoden 2009 finanssikriisi ajoi Yhdysvallat vaikeuksiin. Ääri-ilmiöt kärjistyivät. Demokraatit Barack Obaman johdolla joutuivat kantamaan vastuuta talousvaikeuksista. Demokraattina aloittanut Donald Trump nousi republikaanien presidenttikisassa voittajaksi, onnistui demonisoimaan Hillary Clintonin ja shokeeraamaan valinnallaan Yhdysvaltain älymystön, sekä useimmat erilaisiin vähemmistöihin kuuluvat. Hänen kannatuksensa taustalta voi nähdä taloudellisesti epävarmat ajat, identiteettikriisin, historiallisesti yhteiskuntaan kehittyneet voimakkaat jakolinjat, koulutuksellisen epätasa-arvoisuuden sekä tiedonvälityksen pirstaloitumisen. Vaihtoehtoista todellisuutta eletään todeksi.  

Päivi Parkkonen, FM

Lehtori, Valkealan lukio

Fulbright-Finland stipendiaatti  

paivi.parkkonen@edukouvola.fi