Ristiriitojen Yhdysvallat
Osallistuin Yhdysvaltain ulkoministeriön ja
Fulbright-Finland säätiön rahoittamaan Study of the U.S Institutes for
Secondary Educators –ohjelmaan kesällä 2018. Opiskelimme viisi viikkoa
Yhdysvaltain historiaa, yhteiskuntaa, politiikkaa ja kulttuuria
monikulttuurisessa kahdenkymmen opettajan joukossa Amherstissa,
Massachusettsissa. Valintaa edeltänyt karsinta oli ollut ankara kotimaassa ja
Yhdysvalloissa. Äärimmäisen tiukasti aikataulutettuihin opintoihin kuului
luentoja, seminaarikeskusteluja, kohdevierailuja, lukemista ja valtava määrä
kohtaamisia sekä keskusteluja. Tutustuimme Massachusettsin lähialueen lukuisten
kohteiden lisäksi Bostoniin, New Yorkiin, Salt Lake Cityyn, Las Vegasiin ja
Washington D.C:hen.
Yhdysvaltojen historiaa, politiikkaa tai yhteiskuntaa voi
selittää vain ymmärtämällä, että kyse on ristiriitojen maasta. Konfliktit,
ajoittaiset kompromissit, väittelyt, yksilöllisyys, itsepäinen vapauden
vaatimus ja yksilöllisyyden eetos muovaavat maata. Yhdysvallat on
äärimmäisyyksien maa, jota muun maailman on ajoittain vaikea ymmärtää. Väestö
on globaali kerrostuma eri aikojen siirtolaisvirtoja. ”Manifest destiny”, usko
suurempaan kohtaloon, ohjaa ajattelua edelleen.
Viimeisimmäksi tullut on maahanmuuttaja. Väestöllistä
identiteettiä yhdistää tavuviiva: ”Afrikan-American”, ”Moslem-American”,
”Native-American” jne. Identiteetti on jakautunut ja sulautunut: paikasta,
yhteisöstä tai kontekstista riippuen yksilö voi erottautua tai sulautua. Siirtolaisaaltoja
on monesti seurannut nativismiksi kutsuttu ilmiö. Nativismissa yhdistyvät
äärimmäinen rasismi, populismi ja voimakas kansallismielisyys.
Irlantilaisten
maahanmuuttoa seurasivat 1850- ja 1860-lukujen voimakkaat vastareaktiot,
1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun maahanmuuttoaaltoon reagoitiin vahvasti
kiristämällä siirtolaislainsäädäntöä vuonna 1924. Tällä hetkellä eletään
erittäin ankaran nativismin kautta. Trumpin valinnan voidaan katsoa olleen
vastareaktio Barack Obaman presidenttikauteen, voimakkaaseen siirtolaisuuteen
Latinalaisesta Amerikasta sekä globaalitalouden realiteetteihin.
Yhdysvalloissa ei ole yhtä koulujärjestelmää, eikä yhtä
yhtenäistä opetussuunnitelmaa. Jokaisella osavaltiolla on vapaudet järjestää
koulutus pitkälti haluamallaan tavalla. Opetussuunnitelmat vaihtelevat
osavaltiotasolla keskitetystä, hyvin koulu- ja opettajakohtaisiin
järjestelmiin. Yhteistä on varsin laaja testaaminen ja valvonta.
Uusliberalismin hengessä verotusta on laskettu, julkisen sektorin rahoitus on
vaikeutunut, monessa
osavaltiossa julkisen sektorin palkat ovat surkeat
verrattuna yksityiseen sektoriin. Pätevien ammattilaisten rekrytointi ja
opettajan palkalla toimeentulo voivat olla haasteellisia. Laajalti käytössä on
julkisella sektorilla lähikouluperiaate ja lähirahoituksen periaate. Oman
alueen koululle rahat kerätään saman koulupiirin alueelta usein
kiinteistöverotuksen kautta. Historiallisista syistä eri alueet ovat
segregoituneet voimakkaasti. Tämä johtaa koulujen voimakkaaseen eriarvoistumiseen
rahoitusjärjestelmän kautta. Koulutuksellisesta tasa-arvosta ei voida puhua.
Yhdysvalloissa löytyvät koulutukselliset ääripäät.
Nykyisen kehityksen taustalla on voimakas
oikeistolaistuminen, joka alkoi vastareaktiona 1960- ja 1970-lukujen
liberaalille liikehdinnälle. 1970-luvulla konservatiiviset voimat
järjestäytyivät, äärikristilliset piirit politisoituivat,
uusliberalistihenkiset yrittäjät alkoivat rahoittaa voimakkaasti oikeistolaisia
poliitikkoja. Yhdysvaltoihin syntyi ajatushautomoja. ”Think tank” järjestelmästä
tuli vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka saneli suoria politiikkaohjelmia
päättäjille. 1990-luvulla syntyivät politisoituneet ”Talk Show” –ohjelmat,
joiden miljoonayleisölle esiintyvät supersuositut isännät eivät häpeilleet
tuoda esille omia poliittisia kantojaan. Jo 1970-luvulla ajatushautomojen
aloittama, julkisen median luotettavuuden kyseenalaistaminen jatkui
voimakkaampana, vaihtoehtoisen todellisuuden maailman rakentaminen vahvistui.
Agendassa toistuivat: sääntelyn purku, verotuksen tason lasku, yksityistäminen,
julkisen sektorin pienentäminen. Laajoja massoja keränneet kristilliset
liikkeet esimerkiksi Etelän baptistit vaativat raamatun kirjaimellista
tulkintaa, kreationismia, abortin kieltämistä, patriarkaalisuutta.
Vuoden 2009 finanssikriisi ajoi Yhdysvallat vaikeuksiin.
Ääri-ilmiöt kärjistyivät. Demokraatit Barack Obaman johdolla joutuivat
kantamaan vastuuta talousvaikeuksista. Demokraattina aloittanut Donald Trump
nousi republikaanien presidenttikisassa voittajaksi, onnistui demonisoimaan
Hillary Clintonin ja shokeeraamaan valinnallaan Yhdysvaltain älymystön, sekä
useimmat erilaisiin vähemmistöihin kuuluvat. Hänen kannatuksensa taustalta voi
nähdä taloudellisesti epävarmat ajat, identiteettikriisin, historiallisesti
yhteiskuntaan kehittyneet voimakkaat jakolinjat, koulutuksellisen epätasa-arvoisuuden
sekä tiedonvälityksen pirstaloitumisen. Vaihtoehtoista todellisuutta eletään
todeksi.
Päivi Parkkonen, FM
Lehtori, Valkealan lukio
Fulbright-Finland stipendiaatti
paivi.parkkonen@edukouvola.fi